kypsä

Raaka, medium, kypsä ja ylikypsä. Tai jotenkin sinne päin.
Täällä ollaan ehkä vähintään kypsiä. Mutta niin varmaan kuuluukin, koska enää päivä ja saa huokasta.
On se vaan KUMMA. Jos ei olis lomaa niin jaksais varmaan ihan hyvin, mutta kun on loma, niin nähtävästi kuuluu asiaan vedellä viimeisiä ja nähdä punaista viimeisinä päivinä, (punaisen näkemiseen liittyen; kukaan ei ole synnyttänyt vo:llani) ja tosiaan : KYPSÄHTÄÄ.
Kypsähtää vähän ihan kaikkeen. Ei ehkä niinkään työhön, mutta kaikenlaisiin erinäisiin pikkuasioihin, kotonakin. Mutta onneksi tiedän että tämä ei ole ollenkaan vakavaa, vaan ihan puhtaasti olen itse itseni ajanut tähän tilanteeseen ja tieten tahtoen kypsyttänyt itseni, koska muutenhan loma ei tuntuisi lomalta!
Loma, jolloin voi valvoa vieläkin pidempään, ja nukkua aamulla pitkään! Vaikka viitaten ed.päivitykseeni, on tämä kesä tähänkin asti ollut ihan erilainen, pitkäääään aikaan eka kesä, että on kaikki illat ja viikonloput vapaata! Voi että, olen nauttinut!
Sitten sivuraiteelta, tänään ihmettelin jalkakäytävälle leiriytyneitä ihmisiä ja kuumaa löyhähdystä, joka torin nurkalta puski vastaan pyöräillessäni kotiin. Ihmeellinen ilma, ihankuin ulkomailla. Olen kiitollinen keskusvaraston tädistä, joka ajoissa ollessa toi työhuoneeseeni upouuden härveltimen (=tuuletin), se on hiljainen, vain rahapuu kuulee sen kuiskeen. Muuten. Eräänä päivänä käytin luovuuttani töissä. Mutta ehkä on nyt parempi lopettaa juttu, ennenkuin se karkaa käsistä. Sen verran, että jaoin kukkia ja istutin pienempiin ruukkuihin, hyödynsin sitten paria papa-lastaa k.o.touhussa :) ja hyvä tuli!

Mutta. Kypsennys haihtui hieman. Jaksaa vielä hyvin perjantain!

kesäistä

Täälläpä on kesäistä. Täällä blogissa myös. Ulkona ja sisälläkin on kesäistä.
Mielikin on kesäinen koska kesäloman tynkyrä on vielä edessä päin. Sitten kun se on pidetty alkaa syksyn ja ihanien pimeiden ja viileiden iltojen odottaminen.
Mutta kesän kunniaksi olen hilautunut pois mukavuusvyöhykkeeltä, ainakin aina välillä. Yön voi valvoa vaikka lähes läpeensä ja seuraavana päivänä huomata, että tähän asti onkin ihan suotta nukkunut NIIN monta tuntia, ja pitänyt sitä vielä välttämättömyytenä. Sitten parin päivän päästä metsässä harppoessa muistat taas, miksi yövuoron jälkeen kannatti nukkua kuitenkin jokunen tunti, ja ainakin ottaa ne univelat takaisin sitten melko pian. Mutta kun istahtaa kotvaseksi kannonnokkaan, jaksaa taas kummasti.
Kyllä kesässä ihaninta on valoisat illat ja se tunne, ettei ole pakko mennä vielä nukkumaan! Voi leikkiä istuvansa laiturilla, vaikka oikeasti istuu puolivalmiilla terassilla. Tai keittää vielä yhdet iltakahvit, koska se vaan on niin kivaa. Voi tehdä extempore kyläilyjä ja huomata palelevansa koska on jo yö, mutta kellään ei vielä ole kiire minnekään. Voi myös ottaa vastaan pieniä ja isoja kyläilijöitä, jahdata kadonnutta hoitokissaa metsikössä, pyöräillä satamassa, syödä jäätelöä jäätelökioskin sulkemis aikaan ja hihitellä kartan kanssa kulkeville turisteille.
Voi laskettaa pyörällä alamäkeen kovaa, ja ihan vaan nauttia siitä kesäisestä ilmavirrasta ja ihanasta vapauden tunteesta.
Näin täällä otetaan ilo irti lähes lomattomasta hellekesästä.

ps.pointti oli ehkä se, että kesällä kannattaa valvoa, miettimättä seuraamuksia :D

vihreää!

Sieltä se nousee, uusi ihana nurmikko. Näillä keleillä ottaa aikaa, ja letku ei koko pihalle yllä, niin meillä toivotaan sadetta tasaisin väliajoin - sopivana suhhuutuksena. Ehkäpä loppukesästä pääsee jo etupihan nurmikolle avojaloin talsimaan, ehkä!

Tämmöistä meille. Olin juuri niin kovin sosiaalinen että jutut on nyt loppu.
Siirryn siis kartanomme eteläsiipeen, nälkä kurnii vatsassa.