Kyllä sen voi jo aloittaa hiljalleen, joulustelun, kun onhan ensi sunnuntaina jo ensimmäinen adventti. Ja kun kerran mieli alkaa olla jouluinen. Monena jouluna sitä mieltä on pitänyt metsästää, mutta nyt se hiipikin ihan yllättäen. Ja niin otin liiteristä kirveen, ja lähdin kuusen kaatoon. Tosin isäntä oli ystävällisesti kaatanut valmiiksi pitkän rivin kuusia, joista valkkasin parhaimman ja katkasin vaan ylimääräistä pois. Sitten pikkumiehen kanssa jyskytettiin kangella hieman reikää routaiseen maahan, ja kuusi pystyyn, valot kehiin ja tadaa, jopa tuli nätti. Tänään voin ehkä ripustella loput ulkovalaistukset. Ja sitten olikin sopimus, että paistetaan ne ekat joulutortut, kun on valotkin laitettu. Kyntteliköt kyllä laitan vasta joulukuun alusta, niitä keretään katsella sittenkin. Ja jouluradio etsitään sitten jälleen netistä.
Oi ja voi, jouluradio. Sitä tuli vuosi sitten kuunneltua töissä, ainakun töiltään vaan kerkesi. Ihan vähän eri fiilikset nyt...
Pikkuisäntä ei vielä paljon joulusta perusta. Mutta hyppykiikusta sitäkin enemmän. Pääsi sellaiseen mummolassa :) ja sen avulla voi vaikka LENTÄÄ. Voi ipana. Kylläpä nauratti kaikkia, ihan koskee naurulihaksiin vieläkin.
Näihin lennokkaisiin tunnelmiin tällä kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti